mespakka.net

Kuvia

Kuvaaja ite

Täältä löytyy kuvia, joita on tullut näpsittyä satunnaisesti muutaman viime vuoden aikana. Kuvat olen arkistoinut muutamaan ryhmään, jotka näkyvät tuossa linkkipalkin toisella rivillä. En tänne ole aikonut kaikkia kuvia laittaa, mutta poimia helmet kaiken kansan nähteille.

Historiaa

Kaikkihan alkoi siitä, kun hankin Sony DSC-S75 -digikameran kesäkuussa 2001. Kallishan se oli silloin, mutta hyvästä kannatti maksaa. Sama kamera on hengissä vieläkin, mutta ompi kolhoosin käytössä. Nykyään kameraa voisi moittia kohisevasta kennosta ja hitaasta toiminnasta, mutta kuvanlaadullisesti se hakkaa edelleenkin monet digipokkarit. Uskoisin sen johtuvan siitä, että linssi ei ole ainakaan liian huono 3 megapikselin kennolle. Lisäksi akkukesto on jotain aivan omaa luokkaansa, positiivisessa mielessä.

Digikameratekniikka otti aimo harppauksia eteenpäin ja helmikuussa 2005 tuli sitten mieleen, että pitäisiköhän päivittää kameraa. Verkkokaupasta tarttui kouraan Sony DSC-V3, ja se toi mukanaan ison 2,5" LCD-näytön, 7 megapikseliä ja sairaan nopean toiminnan. Linssi oli pienentynyt, mutta 7 megapikseliä ei ollut sillekään liikaa. En ennättänyt kameralla kovin paljoa kuvia ottamaan, kun markkinoille tuli ihmisen kukkarolle sopivia digijärkkäreitä ja sellaisen tieltä pistin V3:n kiertoon. Näin jälkikäteen kuvia katsottuna tuo V3 on vallan mainio kamera, vaikka sitä hieman vierastinkin...

Digijärkkärikauteen pääsin siis heinäkuussa 2005, kun kannoin paikallisesta kodinkoneliikkeestä ankaran, mutta epäonnistuneen tinkimisyrityksen jälkeen Canon EOS 350D -kameran EF-S 18-55mm:n pakettilinssin kera. Tajunta räjähti. Vaikka kuvia ei enää voinutkaan zoomailla LCD-näytöltä, niin kuvien ottamisen helppous ja nopeus oli jotain aivan omaa luokkaansa. Ja tämä paketti maksoi kuitenkin vähemmän kuin aikoinaan tuo S75... Sitten alkoikin se linssisirkus, ensimmäiseksi hankin tuon pakettizoomin rinnalle valovoimaisemman zoomin, jolla pääsi vähän kauemmas, eli Tamron SP AF28-75mm F/2.8 XR Di -objektiivin. Se tuntui hyvältä ja se olikin koneessa enimmäkseen kiinni. Se on nopeampi tarkentamaan kuin tuo paketin EF-S, ja teräviä kuvia sillä sai, kunhan muisti pistää aukon kohdalleen. Mielestäni kuva kukkakärpäsestä kertoo positiivisen sanomansa ko. linssistä.

Puolihuolimattomasti tuli myös hankittua pitempi zoomi ja meikäläisen budjetilla se oli sitten Canon EF 75-300mm III F4-5.6 USM. En ihan tyytyväinen siihen ollut, vaikka sitäkin tuli kannettua mukana kaiken varalta. Se oli hiukkasen hidas tarkentamaan USM:stä huolimatta ja teki vähän "kiikarimaisia" kuvia, jos sen nyt niin tohtii sanoa. Värit eivät menneet kohdalleen... Vaikka hintaisekseen varmaan ihan hyvä värkki olikin.

Jossakin sitten kehuttiin tuommoista Canon EF 50mm F/1.8 II -objektiivia niin halvaksi, ettei sitä kannata jättää ostamatta. Ostin sitten sellaisen ja olen huomannut, että sillä saa parhaat kuvat mustista elukoista, eli lähinnä meitin Ressusta. Se on vähän sellainen fiilistelylinssi, kun sillä saa mukavasti kapean syväterävyysalueen.

Maaliskuussa 2007 sitten tuli niinsanotusti reikä päähän, eli kävin vaihtamassa vastoin parempaa harkintakykyä Tamronin ja Canonin 75-300mm:n putket Canonin L-sarjalaiseen yleiszoomiin, EF 24-105mm F/4L IS USM:ään. En vielä ole siitä näkemystä saanut, mutta tuntuu hyvältä, tarkentaa nopeasti ja punainen rinkula objektiivin etureunalla nostattaa itseluottamusta. Ja ne otetut kuvat taas palauttavat maanpinnalle, koska pitäisi vähän ehkä harjoitella rajaamistakin. Mutta täydellä aukolla (vaikka ei tuo F4 nyt ihan huippuiso olekaan) tulee teräviä kuvia ja mikä tärkeintä, se on sama koko polttovälialueen.

Koska alkoi tuntumaan siltä, että tuo 24-105mm:n on vähän turhan hyvä 350D:hen, päivitin rungon 30D:hen 2007 kesällä enkä ole katunut kuin sitä, etten raaskinut suoraan hankkia 5D:tä... Noh, sitten tuli 2009 syksyllä tuo 7D markkinoille ja sitä haikailin puolisen vuotta, kunnes viimein keväällä 2010 semmoinen tuli hankittua 30D:lle kaveriksi. Jospas innostuisi videoimaankin...?

Teleä tuli kaivattua ja ensin kävi mielessä, että tuommoinen 100-400mm olisi oikein hyvä kaveri tuolle 24-105mm:lle, mutta valinta osui sitten 70-200mm f/4L IS USM -malliin ihan hintansa ja kokonsakin puolesta. Ja tuo f/4 koko polttovälialueen läpi houkutteli myös eikä netissä annetut ylistyksetkään haitanneet. Kuten netissä niin hehkutettiinkin, niin tuo f/4 on käyttökelpoinen heti lähtiessä eikä tarvitse aukkoa tiputtaa terävien kuvien saamiseksi. Väritkin ovat kohdallaan, toisin kuten 75-300mm:ssä, mutta niinhän se L:ssä pitää ollakin! 2010 keväällä 70-200 vaihtui 100-400mm:iin.

Salaman hankinta tuli myös eteen, koska tuolla vakiosalamalla ei oikein tee ihmeitä, pikemminkin kauheuksia. Jumbon Stockmann yllätti sitten hyllyyn unohdetulla Canon SpeedLite 430EX:llä, vieläpä kilpailukykyiseen hintaan, eikä sitä sinne voinut jättää. Tärkeintä noilla salamavaloilla kuvatessa näyttäisi olevan heijastimen käyttö (ei sellaista pimeälle maantielle tarkoitettua), valkoinen katto tai seinäkin tekee ihmeitä kun sen kautta salamavalon kohteeseen heijastaa. Ei tule ne pahat varjot pilaamaan tunnelmaa! Periaatteessa heijastamista voisi jonkin verran harrastaa vakiosalamallakin, mutta toimii taatusti tuollaisella irtosalamalla.

Kuvauskalustoa

Pistetään tähän vielä taulukkoon vähän mitä nykyään kulkee mukana (enemmän tai vähemmän kätevästi).

Terveisin, webmaster Janne.